Taideterapiat ovat hyvä lisä mielenterveystyöhön

Taannoinen kirjoituksemme nuorten mielenterveyden hoidosta pääsi jouluaattona Helsingin Sanomien Lukijan mielipiteisiin. Nostan kirjoituksen esiin myös tänne blogin puolelle, jos aihe saisi näin lisää näkyvyyttä. Alkuperäisen artikkelin voit lukea täällä: Mielipide - Helsingin Sanomat 24.12.2023

Viime aikoina keskustelua ovat jälleen herättäneet lasten- ja nuorten mielenterveyden haasteet sekä ongelmat avun saamisessa. Lasten ja nuorten säätiön ohjelmapäällikkö Anna-Liisa Parkkinen kirjoitti (HS Mielipide 4.11.), että taide tukee nuorta löytämään oman paikkansa. Samaan aikaan hyvinvointialueet näyttävät suuntaavan yhä määrätietoisemmin resursseja Terapiat etulinjaan -toimintamalliin, jossa painopiste on lyhyillä terapioilla ja ennaltaehkäisevässä mielenterveystyössä. Ratkaisuajatuksia siis on, mutta taideterapia ja koulutetut taideterapeutit on jätetty ratkaisuehdotusten ulkopuolelle.

Me luovien terapioiden koulutetut osaajat olemme seuranneet keskustelua mielenkiinnolla ja ihmetelleet, miksi keskustelussa ja suunnittelussa eivät ole mukana luovat terapiat, kuten kuva-, tanssi- ja liike sekä musiikkiterapia. Näiden terapiamuotojen vaikuttavuus erityisesti lasten- ja nuorten mielenterveyden hoidossa on tutkitusti toimivaa.

Suomessa on jo kolmevuotisen koulutuksen saaneita taideterapeutteja eli luovien terapioiden osaajia eri suuntautumisaloilta. Monet valmistuvat opiskelijat joutuvat kuitenkin pettymään, sillä yhteiskunnassamme ei ole selkeää paikkaa tai rakennetta, jossa omaa osaamistaan saisi hyötykäyttöön. Taideterapeutin ammatit eivät ole nimikesuojattuja, ja näin ollen meitä ei tunnuta pitävän myöskään luotettavina palveluntarjoajina rakenteellisesta näkökulmasta.

Kaikille lapsille ja nuorille puhepohjainen terapia ei ole vaikuttavaa, tai heillä ei ole sanoja olonsa sanoittamiseen. Tämä on täysin ymmärrettävää jo lasten aivojen kehityksen näkökulmasta. Muun muassa Britanniassa taideterapia on osa rakenteita ja taideterapeutteja työskentelee myös kouluissa osana oppilashuoltoa. Voisiko taideterapia tulla meilläkin yhtä ketterästi mukaan koulujen rakenteisiin kuin kouluvalmentajat työyhteisöihin? Voisiko Terapiat etulinjaan -mallissa olla taideterapialle oma paikkansa?

Uinuvaa osaamiskapasiteettia on jo eri puolilla Suomea. Kyse on vain siitä, halutaanko koulutettujen luovien terapioiden osaajien osaamista hyödyntää.

Pia Angeria

käsityö- ja kuvataideopettaja, ryhmätaideterapeutti

Jenni Lehmonen

kuvataide- ja luokanopettaja, ryhmätaideterapeutti

Maiju Multanen

steinerpedagogi, erityisopettaja, ryhmätaideterapeutti